Yhden viikon olin kokonaan ilman nettiä ja nyt olen kotilomalla sunnuntaihin asti. Saan sitten maanantaina tietää miten minun heinäkuu menee.
Ahdistaa suoraansanoen ihan helvetisti pelkkä ajatus siitä, että minun pitää mennä sunnuntain jälkeen perhekodille. Niin paljon, että olen istunut veitsi rannetta vasten. En ole viiltänyt, en ole viiltänyt enää pariin vuoteen, mutta ahdistaa niin kovaa, että lähellä se on ollut. Monta kertaa.
Mutta niin. En edes jaksa laskea monessa asuntonäytössä olen jo ollut ja tälläkin viikolla on kaksi. Yhtä juoksemista näytöstä toiseen, mutta jos saan asunnon, niin on se sen arvoista.
Mutta stressiä on. Kyllä se vähän masentaa, kun asunto onkin aivan karsea, sopimus hämärä (yksi keski-ikäinen mies olisi vuokrannut 300e/kk ison asunnon yhteisillä pesutiloilla ;)) Hintataso alueella muuten +500-700e), tai asunto on liian kallis. Ja sitten nämä Allahu Akbar yms tyypit, joilla on ilmoitus enkuksi ja vaatimuksena vuokralaiselle on olla kaunis, nuori ja naispuolinen. Ei kiitos.
Yh yh. Alan pikkuhiljaa olla epätoivoinen. Viisi viikkoa aikaa löytää asunto. Pää on niin lukossa stressistä, että en edes tiedä mitä tehdä. Olen laittanut nettiin ilmoituksia, olen ottanut yhteyttä eri asuntoilmoituksista, olen käynyt näytöissä jne.
Edit// poistettu jtn angst angstia. Mutta ehkä tämä tästä. Taas huomenna on yksi näyttö ja äite kävi ostamassa minulle ruokapöydän jo valmiiksi, jos saan jonkun asunnon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit menevät tarkistuksen kautta.
Vastailen mielelläni kommentteihin, joten jos jollain on jotain kysyttävää, niin rohkeasti vain :)
En päivystä blogissani 24/7, mutta käyn täällä aina välillä vähintäänkin katsomassa onko tullut uusia kommentteja, jos en muuten postaile mitään. Toivon, ettei kukaan pahoita tämän vuoksi mieltään.