29.1

En oikein saa kirjoitettua mitään. Pikakelauksella nämä pari viikkoa: Kaaduin ja loukkasin polveni. On yhä tdodella kipeä. Tähän päälle vielä kuume. Angiinakin tuntuu yrittävän iskeä. Olen ollut nyt pakkolevossa jonkin aikaa. Jalka ei kestä yhtään ylimääräistä rasitusta.

Mutta ehkä tämä tästä.

Koulu, koulua

Loman jälkeen kouluarki on lähtenyt pyörimään ihan ok.

Voitte vain kuvitella miten paljon kivempi on lähteä kouluun nyt, kun koulumatka on sen pari tuntia/suunta sijaan sellaiset noin puolituntia.

Kouluun lähtö ei ikinä ole ollut ongelma, mutta tottakai sillä on merkitystä aamufiilikseen tarvitseeko kasiaamuna herätä 4:30 vai vasta klo.7:00.

 

Saan vihdoin nukkua! Monta vuotta meni sillä rytmillä, että pääsin nukkumaan noin klo.23 ja herätys oli klo.4:30. Nyt voin mennä nukkumaan niin aikaisin, kuin haluan ja herätys on paljon myöhemmin. Herään virkeänä ja pääsen lähtemään kouluun virkeänä.

Menen tänään koulun jälkeen kirjastoon. Tänäänkin.

'' We read to know we're not alone. ''

10.1 su

Joulu meni K:n porukoilla. Lähdettiin sinne 21pv joulukuuta ja tultiin takaisin tänne 28pv. Oltiin yksi päivä ihan vain kahdestaan meidän kotona ja sitten lähdettiin uudeksi vuodeksi minun porukoille. Ensimmäinen päivä tultiin takaisin meidän kotiin.

Tänne, mistä nytkin kirjoittelen tätä blogitekstiä.

Olin tosiaan ensimmäistä kertaa käymässä K:n porukoilla. He asuvat jonkin verran kauvempana ja perhekotiaikana en päässyt käymään heillä.

Mutta niin. Ensimmäistä kertaa sielläpäin ja samalla kertaa koko joulu. Oli siellä ihan jees, eli ihan turhaan minä taisin jännittää. Oli perinteiset jouluruuat ja käytiin sukulaisissa, minut esiteltiin suvulle ja paljon minusta oltiin kuultu jo ennestään, kuulemma.

Uusivuosi. Oltiin minun porukoilla, tehtiin hyvää ruokaa, räjäyteltii raketteja. Vietettiin aikaa minun porukoiden kanssa ja valvottiin lähes aamuun asti. Aloitettiin uusivuosi vähän väsyneinä, mutta hyvillä fiiliksillä.

Minä en varsinaisesti tehnyt mitään uudenvuoden lupauksia, mutta päätin kokeilla vähän terveellisempää elämää. Jätin karkit, sipsit (yksi elämäni suurimpia rakkauksia) ja muut sellaiset vuoteen 2015, kävin ostamassa joogamaton ja muuta treenisälää.

Ihan hyvin on mennyt tähän asti.

Vaikka K:n porukoilla oli kiva päästä viettämään joulu ja uusivuosi minun porukoilla, niin minä silti kaipasin jo tänne meidän kotiin. Ehkä se on ihan hyvä merkki.

Tämä ihan oikeasti on meidän koti nyt. Ohjaajat eivät tule enää hakemaan minua pois täältä. Minun posti tulee tänne. Minun tavarat ovat täällä.

Tänne minä kuulun, täällä minun on hyvä olla.

Olen vihdoin kotona.