Tänne, mistä nytkin kirjoittelen tätä blogitekstiä.
Olin tosiaan ensimmäistä kertaa käymässä K:n porukoilla. He asuvat jonkin verran kauvempana ja perhekotiaikana en päässyt käymään heillä.
Mutta niin. Ensimmäistä kertaa sielläpäin ja samalla kertaa koko joulu. Oli siellä ihan jees, eli ihan turhaan minä taisin jännittää. Oli perinteiset jouluruuat ja käytiin sukulaisissa, minut esiteltiin suvulle ja paljon minusta oltiin kuultu jo ennestään, kuulemma.
Uusivuosi. Oltiin minun porukoilla, tehtiin hyvää ruokaa, räjäyteltii raketteja. Vietettiin aikaa minun porukoiden kanssa ja valvottiin lähes aamuun asti. Aloitettiin uusivuosi vähän väsyneinä, mutta hyvillä fiiliksillä.
Minä en varsinaisesti tehnyt mitään uudenvuoden lupauksia, mutta päätin kokeilla vähän terveellisempää elämää. Jätin karkit, sipsit (yksi elämäni suurimpia rakkauksia) ja muut sellaiset vuoteen 2015, kävin ostamassa joogamaton ja muuta treenisälää.
Ihan hyvin on mennyt tähän asti.
Vaikka K:n porukoilla oli kiva päästä viettämään joulu ja uusivuosi minun porukoilla, niin minä silti kaipasin jo tänne meidän kotiin. Ehkä se on ihan hyvä merkki.
Tämä ihan oikeasti on meidän koti nyt. Ohjaajat eivät tule enää hakemaan minua pois täältä. Minun posti tulee tänne. Minun tavarat ovat täällä.
Tänne minä kuulun, täällä minun on hyvä olla.
Olen vihdoin kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit menevät tarkistuksen kautta.
Vastailen mielelläni kommentteihin, joten jos jollain on jotain kysyttävää, niin rohkeasti vain :)
En päivystä blogissani 24/7, mutta käyn täällä aina välillä vähintäänkin katsomassa onko tullut uusia kommentteja, jos en muuten postaile mitään. Toivon, ettei kukaan pahoita tämän vuoksi mieltään.