Nuori ihminen myyty valtiolle papereilla huostaanoton.
Kukaan ei kuule hätää nuorien, ei kukaan, kuka voisi
asioihin vaikuttaa.
Paha olla, itkettää, henkeäkään ei kunnolla saa. Ei ole
saanut pitkään aikaan. Kai siihenkin vaivaan jokin pilleri löytyisi, mutta
nuori on jo valmiiksi lääkitty tasolle zombin, elävän kuolleen.
Pakko jaksaa, muuten rangaistaan. Kotilomat otetaan pois,
eristetään, jos voimat loppuu ja romahtaa.
Tänäänkin monta laitosnuorta nukahtaa itkien. Byrokratia ei
kuule itkua, ei tahdo kuulla itkua, nuoren hätää, pahaa oloa.
