Nyt tulee jotain deep shittiä. Kannattaa ehkä vain skipata tämä postaus. Kannattaa ehkä skipata koko tämä paskablogi. Paskan ihmisen paskablogi. Anteeksi.
Olen just nyt todella, todella ahdistunut ja se näkyy.
K, jätä tämä postaus välistä.
Oikeasti.
Et halua lukea tätä.
Jotkut sanovat minulle, että ei se ole paha, jos joutuisinkin olemaan perhekodilla sinne marraskuulle. Täytänhän minä sitten 18-v ja pääsen pois perhekodilta. Jos saan asunnon, niin pääsen muuttamaan omilleni nyt elokuussa.
Suurin osa näistä ihmisistä ei ole koskaan käynyt minun perhekodilla. Eivät ole koskaan tavanneet perhekodin ohjaajia.
Suurimmalla osalla näistä ihmisistä ei ole mitään tietoa minkälaista perhekodilla on. He eivät tiedä, että itken siellä itseni uneen. Että olen lukemattomia kertoja hautonut itsemurhaa päästäkseni pois sieltä. Että se paikka ei ole tuntunut minun paikalta hetkeäkään. Että minulla on todella, todella paha olla siellä. Että joudun laskemaan sataan, tuhanteen, etten viillä ranteitani auki. Koska minulla on niin paha olla siellä. Niin.
En halua tappaa itseäni. Tuntuu vain, että just nyt se on ainoa keino päästä pois tästä tilanteesta.
Haluaisin vain kadota kaikkien elämästä siihen asti, että saisin asunnon ja kaikki asiat olisivat ok, koska olen kusipää just nyt. Stressaantuneena. Tiedän sen ja olen pahoillani sen takia.
Oikein tunnen itsetuhoisuuden heräävän, kun olen näin stressaantunut. Näin loppu. Haluaisin tehdä kaikkea pahaa itselleni. Kaikkea, mitä en ole tehnyt piiitkään aikaan. Tähän asti olen jaksanut taistella. Tunnen myös syömishäiriön nostavan, jälleen, päätään. Haistelevan, maistelevan, ilmaa, olisiko aika oikea. Iskeä jälleen päälle. Päähän luikertelee sellaisia ajatuksia, kuin ''voisin skipata iltapalan'', ''voisin jäädä 5km ennen bussipysäkkiä pois ja kävellä loppumatkan, juosta loppumatkan'', ''voisin tehdä treenin, vaikka tänään on lepopäivä'', ''en syö huomenna''. Yms muuta mukavaa.
Tämä postaus jää nyt ihan kesken. Ehkä hyvä vain. Minun pitää lähteä kävelemään bussipysäkille. Huomenna taas perhekodille. Ehkä.
Lopuksi deep shit kuvia. Koska fiilis.
Anteeksi.
En halua tappaa itseäni. Olen vain just nyt vähän väsynyt. Ja tiedän, että K ja R välitätte minusta (... toivon todella, ettette lukeneet tätä postausta), mutta ette voi tehdä mitään, vaikka haluaisitte.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kaikki kommentit menevät tarkistuksen kautta.
Vastailen mielelläni kommentteihin, joten jos jollain on jotain kysyttävää, niin rohkeasti vain :)
En päivystä blogissani 24/7, mutta käyn täällä aina välillä vähintäänkin katsomassa onko tullut uusia kommentteja, jos en muuten postaile mitään. Toivon, ettei kukaan pahoita tämän vuoksi mieltään.